Euroopan parlamentti hyväksyi uudet säännöt junamatkustamisen edistämiseksi

164
Kuva: Trond H. Trosdahl

Euroopan parlamentti hyväksyi tänään keskiviikkona rautatiemarkkinoita koskevat uudet säännöt, joiden myötä rautateiden henkilöliikenteen palveluhankintasopimukset tehdään jatkossa pääsääntöisesti tarjouskilpailun perusteella. Uudistuksen tavoitteena on lisätä investointeja ja edistää uusien kaupallisten palveluiden kehittämistä.

Uusien sääntöjen myötä rautatieyritykset voivat jatkossa tarjota palveluitaan EU:n rautateiden henkilöliikenteen markkinoilla aiempaa helpommin mm. tarjouskilpailujen myötä. Kilpailutuksen on tarkoitus auttaa lisäämään asiakaslähtöisyyttä ja tuoda säästöjä.

Sopimuksia voidaan kuitenkin tehdä ilman tarjouskilpailua tietyissä tilanteissa myös jatkossa, mutta tällöinkin edellytetään matkustajapalveluiden laadun ja kustannustehokkuuden parannusta. Ilman tarjouskilpailua tehdyissä sopimuksissa on esimerkiksi oltava mukana suorituskykyä koskevia tavoitteita, kuten junien täsmällisyys ja vuorovälit sekä kaluston laatu ja kuljetuskapasiteetti.

Riittävä siirtymäaika mahdollistaa huolellisen valmistautumisen

Merja Kyllönen (vas, GUE/NGL) toimi parlamentin esittelijänä 4. rautatiepaketin markkinapilarin osiossa, joka koskee rautatieyritysten kirjanpidon säännönmukaistamiseksi annetun asetuksen kumoamista.

– Neljäs rautatiepaketti on kompromissi, jonka kanssa kaikki voivat elää. Euroopan yhtenäisen rautatiealueen luominen on osa EU:n liikennepoliittista agendaa ja erityisesti matkustajien kannalta kannatettava projekti. Neuvottelut poliittisesta pilarista oli pitkät ja kiviset, mutta lopputulos on mielestäni riittävän tasapainoinen. Tällä paketilla luodaan alalle selkeä aikataulu ja yhtenäiset pelisäännöt, ja siirtymäajat ovat niin pitkät että kaikki toimijat ennättävät valmistautua tulevaan huolella, sanoo Merja Kyllönen.

– Meidän on välttämätöntä luoda ennakoitava toimintaympäristö, jossa rautatieyhtiöt uskaltavat myös investoida. Eurooppa on saatava raiteille ympäristösyistä, ja junaliput on saatava integroitua uusiin liikennepalveluihin, joita alkaa jo olla tarjolla, hän lisää.

Kyllösen parlamenttiryhmä (GUE/NGL) puolestaan tuomitsee rautatieliikenteen enemmän vapauttamisen kilpailulle argumentoiden, että se johtaisi työpaikkojen menetyksiin, laadun laskemiseen ja saasteisiin.

Neljäs rautatiepaketti on Kyllösen mukaan poliittisesti arka aihe ja hän on esittelijän roolissaan perehtynyt tarkasti sen hyviin ja huonoihin puoliin. Hän on kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että neuvottelut rautatiepaketista oli hyvä saattaa päätökseen.

– Holtiton rautateiden vapauttaminen kilpailulle ei ole missään nimessä oikotie onneen. En kuitenkaan usko, että epävarmuus tulevaisuudesta palvelee yleisöä tai valtion yhtiöitäkään. Näen, että on välttämätöntä luoda vakaa ympäristö ja ennustettavissa oleva lailla säädetty kehys, joka rohkaisee rautatieyhtiöitä innovoimaan, kehittymään ja investoimaan, Kyllönen sanoi.

Rautatiepalveluiden tarjoamisesta helpompaa

Rautatieyritykset voivat lisäksi tarjota kaupallisia palveluita henkilöraideliikenteen markkinoilla kaikkialla EU:ssa. Jotta julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen alaisten palveluiden jatko voidaan taata, jäsenvaltiot voivat rajoittaa uusien toimijoiden pääsyä tietyille reiteille. Mikäli pääsyä reiteille halutaan rajoittaa, kansallisten viranomaisten on tehtävä objektiivinen selvitys taloudellisista vaikutuksista.

Jotta kaikilla toimijoilla on tasavertainen mahdollisuus tarjota palveluitaan, säännöissä korostetaan tarvetta varmistaa infrastruktuurista vastaavien puolueettomuus ja selvittää eturistiriidat.

Julkisten palveluiden tarjoajien on noudatettava EU:n ja kansallisen lainsäädännön sekä työehtosopimusten mukaisia työ- ja sosiaalilainsäädäntöön liittyviä velvoitteita.

Kahden muun osion esittelijöinä toimivat David-Maria Sassoli (S&D, Italia) (Yhtenäinen eurooppalainen rautatiealue) ja Wim van de Camp (EPP, Alankomaat) (Rautateiden kotimaan henkilöliikenteen markkinat).

Rautatieyritykset voivat tarjota uusia kaupallisia palveluita kotimaisille reiteille 14.12.2020 alkaen.

Tarjouskilpailumenettelystä tulee yleinen käytäntö palveluhankintasopimuksia tehtäessä joulukuusta 2023 lähtien, eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta.

24Uutiset.fi/Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.