Parlamentin kädenvääntö verotietojen maakohtaisesta raportoinnista jatkuu

Meppi Heidi Hautala. Kuva: Marc DOSSMANN/EP

EU:n kahdessa valiokunnassa äänestettiin eilen direktiiviesityksestä, jolla velvoitettaisiin EU:ssa toimivat monikansalliset yritykset julkaisemaan maakohtaisesti keskeiset tietonsa siitä, missä ne saavat voittonsa ja missä maksavat veronsa. Ilmoitusvelvollisuus koskisi yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa.

Äänestys oli JURI ja ECON -valiokuntien yhteinen. Koska valiokuntaesitys direktiivistä ei saanut vaadittavaa määräenemmistöä taakseen, jotta se menisi suoraan trilogeihin neuvoston, parlamentin ja komission kolmikantaneuvotteluihin, asia siirtyy parlamentin täysistuntoon käsiteltäväksi. Mietinnöstä väännetään uudelleen parlamentissa heinäkuussa.

Suomalaismeppi Heidi Hautala kertoo myös vihreän ryhmän äänestäneen esitystä vastaan ja keskittyvän nyt poistamaan valiokuntien jäljiltä mietintöön jääneistä puutteita.

Kädenvääntöä turvalausekkeesta

Yhtiöverotuksen kiertämisen arvioidaan maksavan EU-maille 50–70 miljardia euroa vuodessa menetettyinä verotuloina. Ehdotuksella täydennetään muita ehdotuksia, joilla otetaan käyttöön säännöksiä tietojen vaihtamisesta veroviranomaisten välillä.

Esityksellä pyritään lisäämään isojen monikansallisten yritysten selontekovelvollisuutta verotukseen liittyvissä asioissa haittaamatta yritysten kilpailukykyä.

Suomalaismeppi Pirkko Ruohonen-Lerner on toiminut esityksen varjoraportöörinä ECON-valiokunnassa.

– Niin sanotusta turvalausekkeesta on vielä väännetty kättä, eli että mihin me vedetään raja, että mitä tietoja täytyy raportoida ja mitkä ovat sitten liikesalaisuuksia, Ruohonen-Lerner kertoi perjantaina Helsingissä.

Valiokuntaäänestyksen jälkeen Vihreän ryhmän (Greens/EFA) varjoraportööri Ernest Urtasun kommentoi tiedotteessa olevansa tyytyväinen siitä, että Euroopan parlamentti pyrkii tekemään monikansallisten yritysten toimintaa läpinäkyvämmäksi, vaikka tätä monet jäsenmaat vastustavatkin.

Vihreä ryhmä äänesti kuitenkin valiokuntamietintöä vastaan, eli mandaattia ei annettu trilogineuvotteluihin neuvoston ja komission kanssa. Esitykseen oli ryhmän mielestä jäänyt liikaa porsaanreikiä, jotka mahdollistaisivat veronkierron jättäen isojen yritysten toimintaa pimentoon.

Alde ja EPP -ryhmien puoltama esitys antaisi yrityksille mahdollisuuden hakea joka vuosi erityislupaa olla raportoimatta voittojansa ja verojen maksua sillä perusteella, että tietojen paljastaminen voisi vahingoittaa yrityksen liiketoimintaa. Poikkeuslupaa voisi pyytää rajattomasti, aina vuosi kerrallaan.

Vihreä ryhmä haluaisi, että tiedot voisi olla raportoimatta korkeintaan neljä vuotta peräkkäin ja sen jälkeen yritykset velvoitettaisiin julkaisemaan tiedot takautuvasti.

EPP ja S&D syyttelevät toisiaan

Myös sosiaalidemokraatit syyttävät EPP:tä ja Aldea valiokuntamietinnön vesittämisestä sanoen, että ne tekivät tärkeästä verojenkiertoa ehkäisevästä lakiesityksestä täysin tehottoman. Näin ollen myös S&D-ryhmä äänesti mietintöä vastaan.

– Halusimme vahvat lait varmistamaan, että monikansalliset yritykset maksavat reilun osansa veroistaan Euroopassa. EPP ja Alde ovat yrittäneet asettaa niin monta porsaan reikää lainsäädäntöön, että se ei enää palvele tarkoitustaan. Niin LuxLeak kuin Panaman papereidenkin tapauksessa ne (EPP ja Alde) esittävät ensimmäisten joukossa olevansa raivoissaan monikansallisten yritysten veronkierrosta. Sitten, kun me pystyisimme tekemään asialle jotain, he katoavat kuin savuna ilmaan, demareiden neuvottelijat Evelyn Regner ja Hugues Bayet sanoivat lausunnossaan.

He painottavat, että läpinäkyvyyden lisääminen on avainasemassa veronkierron kitkemisessä ja että jos tietojen julkaiseminen jätetään yritysten omalle vastuulle, ne eivät koskaan julkaise niitä.

EPP-ryhmän neuvottelija Dariusz Rosati puolestaan syytti sosialistien syrjivän eurooppalaisia yrityksiä.

– Me haluamme tehdä läpinäkyväksi sen, miten monikansalliset yritykset siirtävät tulojaan alhaisten verojen maihin, mutta Euroopan ulkopuolella bisnestä tekevien eurooppalaisyrityksiä ei pitäisi pakottaa paljastamaan kaikkea, jos kilpailijat eivät sitä tee Rosati sanoi.

Hän korosti EPP:n äänestäneen valiokunnassa tiukemman läpinäkyvyyden puolesta kuin mitä komissio oli vaatinut.

– Sosialistit haluavat vaarantaa eurooppalaiset yritykset. Haluamme turvalausekkeen, jolla voidaan suojella eurooppalaisia yrityksiä Euroopan ulkopuolella tietyin edellytyksin, Rosati jatkoi.

Ilmoitusvelvollisuus vain suurille monikansallisille yrityksille

Jos esitys maakohtaisesta raportoinnista jäisi nykyiseen muotoonsa se tarkoittaa, että Euroopan unionin mikroyrityksille tai pienille yrityksille ei aseteta uusia velvoitteita. Toimenpide kohdistuu vain monikansallisiin yrityksiin, jotka kykenevät parhaiten harjoittamaan verosuunnittelua eli yrityksiin, joiden vuosittainen liikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa.

Pirkko Ruohonen-Lerner pitää 750 miljoonan euron rajaa valitettavan korkeana. Hän kertoo, että olisi kannattanut 40 miljoonan euron rajaa.

– Tässä kuitenkin on sellainen kompromissi, että asiaan palataan neljän vuoden kuluttua. Nyt seurataan, että miten asia menee eteenpäin ja neljän vuoden kuluttua toivon mukaan se otetaan uudelleen käsittelyyn, Ruohonen-Lerner sanoo.

Arvioidaan, että vähintään 6 000 monikansallisen yrityksen olisi laadittava maakohtainen raportti sen vuoksi, että ne ovat aktiivisia EU:n markkinoilla. Näistä noin 2 000 yrityksellä on päätoimipaikka EU:ssa. Se on vain murto-osa yhteensä 7,5 miljoonasta eurooppalaisesta yrityksestä.

Lakimuutoksen jälkeenkin siis suuri osa monikansallisista yrityksistä jää ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. Kuin koira veräjästä pääsee mahdollisten verokeinotteluidensa kanssa noin 85-90 prosenttia monikansallisista yrityksistä.

Mistä 750 miljoonan euron raja on sitten vetäisty? Se on lainattu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n BEPS-projektista (Base Erosion and Profit Shifting), jolla pyritään 34 maan sopimuksen kesken kitkemään agressiivista verosuunnittelua.

Myös europarlamentaarikko Heidi Hautala pitää 750 miljoonan euron rajaa liian korkeana.

– Suomessa on ollut paljon keskustelua Mehiläisestä. Mehiläisen konsernin liikevaihto on 590 miljoonaa euroa. Tämmöinen hyvin suuri suomalainen yritys jäisi sen rajan alle. Meillä on ollut ollut vakava yritys vääntää sitä kohti sitä 40 miljoonaa, jonka Pirkko (Ruohonen-Lerner) mainitsi, Hautala sanoo.

Heidi Hautala toteaa myös Helsingissä viime perjantaina järjestetyssä verosuunnittelua koskevassa seminaarissa, että hänestä vaikuttaa siltä, että jäsenmaat pitäisivät hyvin mielellään Euroopan parlamentin erossa koko asiasta.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa Satu Hotakainen 853 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.