Virolaisen kansanmusiikin sanansaattajat valloittavat Euroopan maa kerrallaan

Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi

Vuonna 2014 perustettu virolainen TradAttack! vitsaili ensimmäisessä konsertissaan bändin suunnittelevan maailmanvalloitusta ja aikovansa soittaa kaikissa maailman maissa.

– Kyseessä ei ollut oikea suunnitelma vaan vitsi, jolla vastattiin toimittajan kysymykseen yhtyeen tulevaisuuden suunnitelmista, trion jäsen Sandra Vabarna kertoi heinäkuussa Kaustisella kansanmusiikkijuhlilla.

Yhtyeen kohdalla vitsi on kääntynyt kohti totuutta. Viimeisen kolmen vuoden aikana virolaisesta kansanperinteestä ammentava TradAttack! on keikkaillut jo 31 maassa. Jäljellä on siis enää 165. Projektin etenemistä toki hidastaa jonkin verran se, että maihin, joissa on jo vakiintunut kansanmusiikkia kuunteleva yleisö, trio palaa esiintymään uudelleen ja uudelleen.

Kuten kaikkien suurten tavoitteiden kanssa kannattaa toimia, myös TradAttack! on ymmärtänyt pilkkoa maailmanvalloituksensa pienempiin osatavoitteisiin. Viron EU:n puheenjohtajuuskauden ja sitä seuraavan Viron itsenäisyyden juhlavuoden aikana TradAttackin tavoitteena on keikkailla kaikissa Euroopan maissa.

Sandra Vabarna kaivaa älypuhelimen taskustaan ja tarkistaa aplikaatiosta, missä vaiheessa projekti on.

– Kasassa on 12 prosenttia koko maailmasta, 38 prosenttia Euroopasta, hän sanoo.

Ammattitaidolla perinteestä ammentaen

Muusikon uraansa yhtyeen jäsenet eivät ole aloittaneet maailmanvalloituksella vaan jokaisella heistä on takanaan noin 15 vuotta soittamista ja esiintymistä eri kokoonpanoissa.

Yhtyettä johtava Sandra Vabarna on elänyt koko ikänsä kansanmusiikin ympäröimänä. Hän aloitti virolaisen säkkipillin soittamisen 13-vuotiaana. Sandra vitsaileekin hoitavansa TradAttackin perinneosuuden yhtyeen muiden jäsenten, Jalmar Vabarnan ja Tõnu Tublin maustaessa musiikkia rock’n’roll-ketsupilla.

Jalmar Vabarna on pienen etnisen kaakkoisvirolaisen seto-yhteisön jäsen. Setoilla on oma omaleimainen kulttuurinsa, joka tunnetaan muun muassa sen hyvin säilyneestä runonlauluperinteestä.

Jalmarin perheessä hänen isoäitinsä Anne Vabarna oli yksi Viron kuuluisimmista kansanlaulajista. Jalmarin äiti ja sisko ovat pitäneet lauluperinnettä hengissä ja varmistaneet samalla sen, että Jalmar on varttunut perinnemusiikin ympäröimänä.

Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi

Vahva osa TradAttackin soundia onkin vanhat nauhoitteet, joilta kuullaan perinteistä runonlaulantaa. Vahvasti rock-sävyjä yhtyeen musiikkiin tuo muusikkoperheen vesa Tõnu Tubli, joka on aloittanut musisoinnin yhtyeen kotisivujen mukaan jo ennen kuin hän osasi kävellä.

TradAttack! haluaakin tarjota ulkomailla keikkaillessaan perinteisiä makupaloja Virosta sävytettynä heidän omilla mausteillaan.

– Musiikkimme ei kuulosta ensikuulemalta kovinkaan traditionaaliselta, mutta kun siihen perehtyy tarkemmin, huomaa että sen juuret tulevat hyvin perinteisestä musiikista, Sandra sanoo.

Tõnu Tublin mukaan tavoitteena on yhdistää kaksi maailmaa, nykyajan sekä menneisyyden. Punaisena lankana tekemisessä on kuitenkin kansanmusiikki, vaikka vaikutteita yhdistelläänkin rohkeasti myös muualta.

Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi

Säkkipilli-Hendricks soi klubeilla ja festareilla

Rockkia vai folkkia? Onko sillä oikeastaan edes väliä ja tarviiko yhtyettä lokeroida johonkin genreen?

Markkioinnissa tietynlainen lokerointi voi kuitenkin auttaa. TradAttack on soittanut puolityhjillä klubeilla, jotka ovat perinteisemmin rock-yhtyeiden esiintymispaikkoja. Festivaalikeikat ovat kuitenkin siinä mielessä antoisampia, että niissä yleisö on tavallaan jo valmiina. Yhtye onkin kansanmusiikkigenren sisällä suuri nimi.

– Ainoa millä oikeastaan on merkitystä, on se, että me pidämme perinteisestä musiikistamme ja esitämme ja edustamme sitä niin hyvin kuin mahdollista, niin kuten me sitä tulkitsemme. Ja yleensä teemme sen hyvällä maulla. Emme me muuten olisi päässet sinne missä olemme, Jalmar Vabarna sanoo.

Sandra Vabarna toteaa, että kymmenen vuotta sitten kansanmusiikista piti vain hyvin pieni porukka. Ajateltiin, että se on tylsää pillipiiparointia metsiköissä kansallispuvut päällä.

– Nyt asenteet ovat kuitenkin täysin muuttuneet ja folkia voi melkeinpä kutsua valtavirran musiikiksi, Sandra sanoo.

Jalmar muistuttaa, että suuren suosion saaneiden valtavirtayhtyeiden lisäksi Viron kansanmusiikkiskeneen kuuluu kuitenkin myös perinteistä pelimannimusiikkia, jolle ei ole niin paljon yleisöä.

Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi

Vaihtoehtoisemman yhtyeen onkin helpompaa aloittaa maailmanvalloitus TradAttackin muusikoiden mukaan festivaalikeikoilta ja työntyä sitä kautta muille markkinoille, esimerkiksi klubeille.

Sandra uskoo, että TradAttackin kautta ihmiset pääsevät näkemään, että kansanmusiikki voi olla muutakin kuin traditionaalista pelimannimusiikkia. Hän pohtii, että globalisaatio ja kulttuurien sekoittuminen on vaikuttanut ihmisten haluun palata juurilleen.

– Sen huomaa myös siitä, että nykyään voi olla suosittu, vaikka soittaisi vaihtoehtoista musiikkia tai genreä. Ihmiset itseasiassa etsivät tällaista musiikkia, he ovat kyllästyneet tuotetun kuuloisiin artisteihin ja he haluavat jotain erilaista. Tämä vaikuttaa yleisesti positiivisesti kansanmusiikin suosioon, Sandra sanoo.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
About Satu Hotakainen 1009 Articles

EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.