Kymmenen prosenttia EU:n työssäkäyvistä on köyhiä

Kuva: EC - Audiovisual Service/Alexander Klein

Euroopassa kymmenen prosenttia työssäkäyvistä elää köyhyysrajan alapuolella, ilmenee Eurofoundin raportissa “Työssäkäyvien köyhyys EU:ssa”. Raportissa selvitetään sitä, mitä työssäkäyvien köyhyydessä on tapahtunut vuoden 2008 talouskriisin jälkityrskyissä.

Raportissa keskitytään erityisesti tarkastelemaan työssäkäyvien köyhien elintasoa ja hyvinvointia. Tekstissä huomautetaan, että Eurooppa 2020-strategiassa identifioidaan työttömät ihmisryhmäksi, jolla on riski päätyä elämään köyhyysrajan alapuolella. Se, että pääsee töihin, ei kuitenkaan aina riitä pääsemään pois köyhyysloukosta.

Jo ennen vuoden 2008 talouskriisiä merkittävä osa eurooppalaisista työssäkäyvistä oli köyhiä. Siitä lähtien kuilu on kuitenkin kasvanut työssäkäyvien köyhyyden asteessa eri jäsenvaltioiden välillä. Raportissa huomautetaan, että EU:n on syytä kiinnittää huomiota unionin taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen koheesiopolitiikkaan.

Euroopan komission vuoden 2017 suosituksessa unionin sosiaaliseksi pilariksi painotetaankin erityisesti tarvetta kitkeä työssäkäyvien köyhyyttä.

Eurofoundin raportissa todetaan, että vaikka selkeitä trendejä onkin hankala havaita, ei-standardien mukaisten työsuhteiden kasvu talouskriisin aikana on saattanut lisätä työssäkäyvien köyhyysriskiä.

Työssäkäyvät köyhät kohtaavat huomattavasti enemmän sosiaalisia ongelmia kuin väestössä keskimäärin. Työssäkäyvien köyhyys on yhdistetty tutkimuksissa heikompaan terveyteen ja mielenterveyteen, asumisongelmiin ja heikkoihin sosiaalisiin suhteisiin muiden ihmisten kanssa.

Suurimmassa osassa jäsenmaita työssäkäyvien köyhyyttä ei tunnisteta ongelmana. Ongelmaa lähestytään yleensä siitä näkökulmasta, että puhutaan köyhyydestä yleisellä tasolla ja ratkaisuksi tarjotaan sitä, että patistellaan köyhät töihin. Sellaisten käytäntöjen määrä, jotka olisi erityisesti suunniteltu suojelemaan työssäkäyviä köyhiä tai parantamaan heidän tilannettaan, on hyvin rajallinen.

Raportin mukaan minimipalkan täytyy olla työssäkäyvien köyhien suojelemisessa pääasia, mutta huomioon pitäisi ottaa koko ruokakunnan tulotaso yksilön palkan sijaan sillä se heijastaa tehokkaammin työssäkäyvien köyhien elintasoa. Työssäkäyvien köyhien elintasoa voikin epäsuorasti parantaa parantamalla heidän koko kotitaloutensa elintasoa. Riskinä tässä on, että tukikeinot eivät välttämättä saavuta niiden tarpeessa olevia.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa Satu Hotakainen 851 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.