Anneli Jäätteenmäki: Euroopan parlamentti tyrmäsi epäreilun metsälinjauksen

Kuva: Ville .fi/Flickr CC
Kuva: Ville .fi/Flickr CC

Euroopan parlamentti äänesti maan- ja metsänkäytön ilmastokriteereistä hetki sitten täysistunnossaan. Kyse on siis Suomessakin paljon tapetilla olleesta Lulucf-asetuksesta.

Meppi Anneli Jäätteenmäki Nuorten Eurooppa -paneelikeskustelussa. Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi
Meppi Anneli Jäätteenmäki Nuorten Eurooppa -paneelikeskustelussa. Kuva: Trond H. Trosdahl/EU-uutiset.fi

– Parlamentti poisti esityksestä jäsenmaita epäreilusti kohtelevan päästöjen laskentatavan, joka perustui historiallisiin vertailuvuosiin, Anneli Jäätteenmäki kertoo tiedotteessa.

Euroopan parlamentti hyväksyi  suunnitelman, jonka tavoitteena on kasvattaa metsien sitoman hiilidioksidin määrää, ns. hiilinieluja, ja leikata kasvihuonepäästöjä.

Euroopan parlamentin jäsenet tukivat lakiesitystä, jonka myötä EU-maiden tulee taata, että metsiin, viljelymaihin ja niittyihin sitoutuu hiilidioksidia niistä ilmakehään vapautuvia hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä. Metsä ja maaperä sitovat hiilidioksidia, mutta esimerkiksi hakkuut vapauttavat hiilidioksidia ilmakehään.

Vuoden 2030 jälkeen jäsenvaltioiden on pyrittävä lisäämään hiilidioksidin poistumia niin, että metsään sitoutuvan hiilidioksidin määrä ylittää metsistä vapautuvien päästöjen määrän. Tämä vastaa Pariisin ilmastosopimuksen ja EU:n pitkän aikavälin tavoitteita.

Jäsenmaiden on annettava selvitys päästöistä vuosittain. Mikäli jäsenmaa ei saavuta sitoumuksiaan viisivuotiskausilla 2021-25 tai 2026-30, vähennetään vaje jäsenmaan päästöoikeuksista.

Jokaiselle jäsenmaalle on asetettu vertailutaso, jolla viitataan arvioon hiilinielun vuotuisesta koosta. Meppien mukaan vertailuvuosina tulisi käyttää jaksoa 2000–2012. Komission esitti alunperin, että vertailuajanjaksona käytettäisiin vuosia 1990-2009.

Parlamentti muutti täysistunnossa ympäristövaliokunnan esitystä niin, että vertailutaso perustuu vain metsänhoidon käytänteisiin eikä intensiivisyyteen. Jäsenmaa voi lisätä hakkuita noudattaen kestävän metsänhoidon käytänteitä, mikäli metsämaan voidaan todeta edelleen toimivan hiilinieluna ja pitkän aikavälin päästövähennysstrategiasta pidetään kiinni.

Suomen osalta komission ehdottamien vertailuvuosien aikana metsien käyttö on ollut suhteellisesti pientä, joten Suomen lisääntynyt metsänkäyttö olisi laskettu päästöksi, vaikka todellisuudessa metsävarat kasvaisivat ja metsät olisivat hiilinieluja eivätkä päästölähteitä.

Jäätteenmäen mukaan parlamentti arvottaa tärkeämmäksi kestävän metsänhoidon periaatteiden noudattamisen. Parlamentti haluaa asettaa selkeän ja yhtenäisen ylärajan metsien käytölle, jonka mukaan talousmetsien täytyy sitoa hiiltä enemmän kuin niiden käytöstä vapautuu ilmakehään.

– Olen erittäin tyytyväinen, että parlamentin enemmistö ei hyväksynyt jäsenmaita eriarvoistavaa ja Suomen kannalta haitallista komission ja ympäristövaliokunnan esitystä, Jäätteenmäki sanoo tiedotteessa.

EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
Tietoa Satu Hotakainen 851 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.