Suomen tehokkuus EU-lainsäädännön täytäntöönpanijana on heikentynyt

Kuva: EC/Mauro Bottaro

Suomi pani täytäntöön EU-lakeja aiempaa tehokkaammin vuosina 2012–2015, mutta vuodesta 2016 alkaen tehokkuus on heikentynyt. Asia selviää Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksesta.

Heikkenemistä ilmenee myös muissa EU-maissa, mutta Suomessa keskitasoa enemmän. VTV:n tarkastuksen mukaan myös lainvalmistelun avoimuudessa on parantamisen varaa: hallituksen tulisi viraston mukaan kertoa nykyistä avoimemmin, johtuvatko kansalliset säädösehdotukset EU-oikeuden velvoitteista vai kansallisesta tarpeesta.

Suomea kohtaan 36 rikkomusmenettelyä vuonna 2016

VTV selvitti tarkastuksessaan, mitkä hallinnon sisäiset ja toimintaympäristöstä johtuvat seikat luovat edellytyksiä EU-lainsäädännön tehokkaalle täytäntöönpanolle. Täytäntöönpanon oikea-aikaisuus kehittyi Suomessa myönteisesti vuosina 2012–2015, jolloin Suomea vastaan käynnistettyjen rikkomusmenettelyjen määrä vähentyi. Rikkomusmenettelyjä käynnistettiin kyseisellä aikajaksolla keskimäärin 18 vuodessa. Määrä kuitenkin nousi vuonna 2016, jolloin EU käynnisti  36 viivästymisistä aiheutuvaa rikkomusmenettelyä.

Suomella on EU:n jäsenvaltiona velvollisuus saattaa direktiivit oikea-aikaisesti ja täsmällisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Epäonnistunut täytäntöönpano voi johtaa komission käynnistämään rikkomusmenettelyyn jäsenvaltiota vastaan, minkä seurauksena jäsenvaltio voidaan tuomita maksamaan mittavia taloudellisia sanktioita. Epäonnistunut täytäntöönpano voi johtaa myös jäsenvaltion yksityisille tahoille maksamiin vahingonkorvauksiin ja aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta.

Suomea vastaan käynnistetyt viivästyksiä koskevat rikkomusmenettelyt etenivät tarkasteluajanjaksolla suhteellisen harvoin niin sanottuun toiseen vaiheeseen eli perusteltuun lausuntoon saakka. Vaikka viime aikoina aikaisempaa useampi menettelyistä on edennyt perustellun lausunnon vaiheeseen, ne eivät kuitenkaan ole johtaneet sanktioiden määräämiseen Suomelle.

Täytäntöönpanon oikea-aikaisuuteen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota taloudellisten sanktioiden riskin minimoimiseksi ja oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi. Tämä on erityisen tärkeää sen vuoksi, että taloudellisten sanktioiden riski on kasvanut komission omaksuttua entistä tiukemman lähestymistavan täytäntöönpanoviivästyksiin.

Tehokas täytäntöönpano vaatii koordinaatiota, kompromissien löytämistä ja riittäviä resursseja

EU-lainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä tehdään usein myös pelkästään kansallisista tarpeista lähtöisin olevia lainsäädäntöuudistuksia tai muita lainsäädännöllisiä uudistuksia, jotta lainsäädäntökokonaisuus pysyy johdonmukaisena ja selkeänä. Muun lainsäädännön uudistamisen liittäminen osaksi EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa voi hidastaa lainsäädäntöprosessia ja voi viivästyttää täytäntöönpanoa. Laajempia lainsäädäntöuudistuksia harkittaessa onkin arvioitava myös täytäntöönpanon viivästymisen valtiontaloudellisia riskejä.

Monet lainsäädäntöhankkeista ylittävät hallinnonalojen rajat, jolloin tarvitaan koordinointia. EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon on liittynyt ongelmia ministeriöiden vastuusuhteiden määrittämisessä, mikä on hidastanut täytäntöönpanon käynnistämistä. Hallinnonalarajat ylittävissä täytäntöönpanohankkeissa tulisikin pyrkiä toimivaan koordinaatioon ja vastuusuhteiden selkeyteen. Täytäntöönpanon tehokkuuteen vaikuttavat myös kyky kompromisseihin eri intressiryhmien välillä sekä lainsäädäntötyöhön käytettävissä olevan resurssin määrä.

Lainvalmistelussa tulisi VTV:n mukaan avoimemmin kertoa, onko taustalla kansallinen tarve vai EU-oikeuden velvoite
Hallituksen esityksistä ei käy riittävästi ilmi, miltä osin kansalliset säädösehdotukset johtuvat EU-oikeuden velvoitteista ja miltä osin puhtaasti kansallisista tarpeista. Tämä on ongelmallista lainvalmistelun avoimuuden kannalta. Hallituksen esityksissä oli puutteita myös kansallisen liikkumavaran käytön vaikutusarvioinneissa. Myöskään lausuntopalautteen perusteella tehdyt muutokset eivät käy esityksistä riittävästi ilmi.

EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa seurataan lähes kaikissa EU-jäsenvaltioissa keskitetysti. Suomessa keskitettyä seurantaa on alettu toteuttaa elokuusta 2016 valtioneuvoston EU-sihteeristön johdolla. Uudistus on myönteinen ja auttaa minimoimaan täytäntöönpanon viivästymisestä mahdollisesti seuraavia taloudellisia sanktioita ja muita riskejä. Myös useimmilla ministeriöillä on käytäntöjä EU-lainsäädännön täytäntöönpanon seurantaan.

EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
About Satu Hotakainen 1030 Articles

EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.