Tappouhkaukset ovat afganistanilaistoimittajille arkipäivää

Afganistanin armeijan sotilaan miinaharavointiharjoituksissa. Kuva: Cpl Paul Morrison RLC/Crown Copyright
Afganistanin armeijan sotilaan miinaharavointiharjoituksissa. Kuva: Cpl Paul Morrison RLC/Crown Copyright

– Afganistan on yksi maailman vaarallisimmista paikoista kaikille toimittajille, sanoo maassa kouluttajana työskennellyt toimittaja Eeva Koskinen.

Yleinen turvallisuustaso on heikko, joten toimittajilla on riski joutua sattumanvaraisen raketti-iskun tai pommi-iskun kohteeksi. Väkivalta on jokapäiväistä ja tilanne on Koskisen mukaan muuttunut viime aikoina pahemmaksi kun Taleban on alkanut vallata alueita takaisin.

Suomalainen järjestö Naistoimittajat ry on järjestänyt Kabulissa ja maakunnissa vuosittain Learning together -hankkeen tiimoilla koulutuksia naistoimittajille. Hanke aloitettiin vuonna 2009 ulkoministeriön rahoittamana. Matkoja on tähän mennessä tehty 17. Hanke loppuu tämän vuoden lopussa. Koulutuksiin on otettu mukaan 30 naistoimittajaa, kaikkiaan hankkeen aikana on koulutettu Afganistanissa 600 toimittajaa. Koskinen on toiminut koulutushankkeen koordinaattorina.

Afganistanilainen toimittajaryhmä oli syyskuussa kouluttautumismatkalla Suomessa. Kerroimme toimittajaryhmän mukana matkustaneen Shilla Baheerin ajatuksia teemasarjamme edellisessä osassa. Tässä jutussa siteerattujen afganistanilaistoimittajien nimet on muutettu heidän henkilöllisyytensä suojelemiseksi.

Pitkä sotatila, köyhyys, kehittämättömyys, huono koulutus, infran surkea tila, virkamiesten korruptoituneisuus – Koskinen listaa kaikkiin Afganistanin toimittajiin vaikuttavia asioita. Näiden lisäksi naisten ja turvallisen työympäristön välissä seisoo kulttuurikysymykset.

Afganistanilaistoimittaja haluaa raivata tietä töihin pyrkiville naisille - Shilla Baheer tiesi jo noin viisi vuotiaana, että hänestä tulee Lue lisää

– Ensimmäinen kynnys naiselle on se, että hänellä on sellainen isä, joka päästää hänet kouluun ja että sen jälkeen, jos nainen on naimisissa, aviomies antaa työskennellä vieraiden miesten kanssa, Koskinen sanoo.

Lopeta työskentely tai kuole

Koskinen kertoo, että journalistit eivät nauti Afganistanissa minkäänlaista erityissuojaa.

– Niin miehiä kuin naisiakin uhkaillaan, että jos ei radio hiljene, niin henki menee sinulta tai perheeltä. Se on ihan tavallista, Koskinen sanoo.

Varsinkin ne naiset, jotka näyttävät kasvonsa televisiossa, joutuvat elämään jatkuvien uhkauksien kanssa.

Falishalla on 10 vuotta työkokemusta. Viimeiset kuusi vuotta hän on työskennellyt televisiossa yhdellä Afganistanin uskonnollisesti vanhoillisimmista alueista.

– Perheeni ei halunnut, että kasvoni näkyisivät televisiossa. Sain isäni ymmärtämään, että tähän työhön olen kouluttautunut ja todellakin haluan työskennellä toimittajana.

Naiset kohtaavat Falishan mukaan paljon ongelmia työelämässä, varsinkin vanhoillisella alueella, missä Falishakin työskentelee.

–  Naiset peittävät itsensä huiveilla tai joissain paikoissa he jopa käyttävät burkhaa. Isäni teki erikoissopimuksen TV-aseman kanssa, jolla työskentelen, jotta pysyisin turvassa. Sen jälkeen sain mennä työskentelemään, Falisha kertoo.

takapihalle tappouhkauksen kanssa heitetty verinen eläimen pää

Falishan sukulaiset omia vanhempia lukuunottamatta sekä aviomiehen perhe vastustavat naisen työskentelyä. Falishalla ja hänen aviomiehellään on 3-vuotias tytär. Nuoren äidin työskentelyn vuoksi perheen välit sukulaisiin ovat kuitenkin poikki.

– He ajattelevat, että jos olen televisiossa ja ihmiset näkevät kasvoni, olen paha ihminen. Aviomieheni ja isäni ovat ainoat ihmiset, jotka tukevat minua, Falisha sanoo ja murtuu kyyneliin.

Työnsä vuoksi hän kokee jääneensä täysin yksin. Viimeinen pisara oli takapihalle tappouhkauksen kanssa heitetty verinen eläimen pää. Viestissä sanottiin, että mikäi Falisha ei lopeta TV-työtään, hän kokee saman kohtalon kuin pihalle paiskatulla eläimellä on ollut. Falisha on raportoinut tappouhkauksesta paikallisille poliisiviranomaisille, journalistien turvallisuuskomitealle ja YK:lle. Lisäksi hän on irtisanoutunut työstään.

– Jos menen takaisin kotiin, minut tapetaan. On teistä kiinni, mitä päätätte kohtalokseni, Falisha sanoo ulkoministeriön tiloissa järjestetyssä tapaamisessa.

Töissä ilman palkkaa

Naisten palkka on paljon huonompi kuin miesten, mitä perustellaan toimituksissa sillä, että naista ei voi lähettää juttukeikalle samoin kuin miehen. Eräs Suomessa vieraillut afganistanilaistoimittaja totesi, että hänen provinssissaan naiset voivat kyllä työskennellä toimittajina, mutta palkkaa heille ei makseta lainkaan.

Noin 40-vuotias afganistanilaistoimittaja Ghadia otti esille ulkoministeriön tiloissa järjestetyssä tapaamisessa, että turvallisuusongelma Afganistanissa on edelleen olemassa eikä siihen ole aivan heti ratkaisua näkyvissä.

Ghadia työskentelee kahdella radioasemalla, toisen ohjelma on suunnattu nuorille ja toisen naisille. Hän on rahoittanut asemien perustamisen omasta taskustaan. Ghadia on työskennellyt media-alalla Afganistanissa jo 20 vuotta ja haluaa esimerkillään kannustaa naisia puolustamaan oikeuksiaan ja hankkimaan työpaikkoja.

EU-maat auttavat Afganistania yli miljardilla eurolla vuodessa - Euroopan unionilla on pitkäaikainen kumppanuussuhde Afganistanin kanssa. EU on vuodesta Lue lisää

Hän on joutunut myös puolustamaan omaa työpaikkaansa tavoin, mitä länsimaissa on hankala kuvitella. Ghadianin radioasemat on muun muassa pommitettu maantasalle, mutta  ystävien ja pienen valtiollisen tuen avulla hän on pystynyt käynnistämään radiotoiminnan uudelleen.

Ghadia on uransa aikana saanut tappouhkauksia muun muassa daeshilta. Myös hänen perhettään on uhattu.

– Perheeni on hakenut turvapaikkaa Suomesta ja nyt he asuvat täällä, Ghadia kertoo.

Yliopistokoulutus on heikkoa

Eeva Koskinen kuvailee, että afganistanilaisissa yliopistoissakin koulutus on hyvin heikoissa kantimissa ja toimittajien ammattitaito on melko heikko. Normaalityötä vaikeuttavaa on myös se, että viranomaisilta on maassa hankala saada informaatiota. Vaikka olisikin hyviä lakeja, kuten Afganistanissakin Koskisen mukaan on, ei niillä ole käytännössä mitään merkitystä.

Se on suomalaiselle toimittajalle hankala ymmärtää, kun on tottunut siihen, että poliisilta saa vastauksen ja ministeri ei tytöttele naistoimittajaa.  Tämän lisäksi Afgan Journalists Safety Committeen mukaan myös noin 70-80 prosenttia naisista kokee seksuaalista häirintää, Koskinen kertoo. Lisäksi myös pelkästään se, jos esimerkiksi miespomo asettaa kätensä naistoimittajan olalle, leimaa naisen huonoksi naiseksi ja miehet käyttävät sitä hyväkseen, Koskinen kertoo.

Artikkeli on osa EU-uutisten teema-sarjaa, jossa tutustutaan Afganistaniin.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
About Satu Hotakainen 1030 Articles

EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.