Euroopan talous on elpymässä, mutta jäsenvaltioiden välillä ja sisällä on edelleen eroja

ARKISTOKUVA: Bódvalenken kylä Unkarissa. Kylän asukkaista 95 prosenttia on romaniväestöä. Kuva: EU/AFP/Bors Isza Ferenc
ARKISTOKUVA: Bódvalenken kylä Unkarissa. Kylän asukkaista 95 prosenttia on romaniväestöä. Kuva: EU/AFP/Bors Isza Ferenc

Komissio julkaisi eilen seitsemännen koheesiokertomuksen, jossa kerrotaan, miten EU:n alueilla menee ja mitä kriisivuosina on opittu koheesiovarojen käytöstä. Lisäksi hahmotellaan koheesiopolitiikkaa vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Koheesiokertomuksessa analysoidaan EU:n taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden nykytilaa.

Julkisia investointeja on EU:ssa edelleen kriisiä edeltävää tasoa vähemmän, komission tiedotteessa sanotaan. Alueet ja jäsenvaltiot tarvitsevat kuitenkin entistä enemmän tukea vastatakseen komission raportissa mainitsemiin haasteisiin: digivallankumoukseen, globalisaatioon, väestörakenteen muutokseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, taloudelliseen lähentymiseen ja ilmastonmuutokseen.

Aluepolitiikasta vastaavan komissaarin Corina Crețun mukaan koheesiokertomuksesta käy selvästi ilmi, että unioni tarvitsee lisää yhteenkuuluvuutta.

– Kriisin jäljet näkyvät selvästi monilla alueilla. Ne tarvitsevat koheesiopolitiikkaa vastatakseen tämän päivän ja huomisen haasteisiin, Creţu totesi.

Työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava komissaari Marianne Thyssen puolestaan totesi vuoden 2017 koheesiokertomuksen osoittavan, että merkityksellisiä investointeja tarvitaan, jotta käynnissä oleva talouden elpyminen olisi kestävää.

– Tämä on talouden, työvoiman ja eurooppalaisten kannalta ratkaisevaa, Thyssen jatkoi.

Kertomuksella ei ole tarkoitus ennakoida komission lopullista ehdotusta, mutta se antaa aineksia keskusteluun siitä, millaista koheesiopolitiikan pitäisi olla vuoden 2020 jälkeen. Kertomuksessa esitetään EU:n laajuista politiikkaa, joka palvelee seuraavia kolmea päätavoitetta: globalisaation hallinta, kaikkien pitäminen mukana ja rakenteellisten uudistusten tukeminen.

Taloudelliset erot kapenevat hitaasti

Koheesiopolitiikan avulla on kahden viime vuosikymmenen aikana saatu aikaan tuloksia kaikilla EU:n alueilla, ja se on ollut merkittävä investointien lähde. Sen avulla on viimeisten kymmenen vuoden aikana luotu suoraan 1,2 miljoonaa työpaikkaa samaan aikaan kun kasvua tukevat julkiset investoinnit ovat voimakkaasti vähentyneet monissa jäsenvaltioissa.

Alueelliset taloudelliset erot ovat jälleen hitaasti kapenemassa. Pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta avasi keskustelun siitä, pitäisikö koheesiopolitiikka kohdistaa nyt vain vähemmän kehittyneisiin alueisiin.

Koheesiokertomus osoittaa, että alueiden talous kasvaa mutta ei samaa tahtia. Monet alueet, joiden vauraus on lähellä EU:n keskiarvoa, näyttävät jääneen ”keskituloloukkuun”.

Jotkin alueet ovat joutuneet kantamaan globalisaation kustannuksia saamatta vielä hyötyä sen eduista. Usein tähän liittyy huomattavaa työpaikkojen katoamista ja kyvyttömyys teollisuuden rakennemuutokseen. Nämä alueet tarvitsevat lisää taloudellista tukea työpaikkojen luomisen ja rakennemuutoksen edistämiseen.

Lisäksi kertomuksessa korostetaan, että investointien nykytasolla ei voida saavuttaa vuodeksi 2030 asetettuja uusiutuvan energian osuutta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevia tavoitteita. Näin ollen kaikki EU:n alueet tarvitsevat enemmän rahoitusta hiilestä irtautumiseksi.

Alueiden on nykyaikaistuttuva ja torjuttava syrjintää

Pärjätäkseen globaalistuneessa taloudessa alueiden on komission mukaan nykyaikaistettava talouttaan ja luotava arvoa. Koska vain kourallinen EU:n alueita on tässä edelläkävijöitä, tarvitaan lisää investointeja innovointiin, digitalisaatioon ja hiilestä irtautumiseen. Rahoituksen lisäksi olisi edistettävä tehokkaita yhteyksiä tutkimuskeskusten, yritysten ja palvelujen välillä.

Joillakin alueilla on edessään joukkopako. Moniin kaupunkeihin taas kohdistuu painetta, kun uudet tulijat, maahanmuuttajat mukaan lukien, etsivät parempia tulevaisuudennäkymiä. Vaikka EU:n työllisyysaste onkin noussut ennätyskorkeaksi, työttömyysaste on edelleen – erityisesti nuorten osalta – kriisiä edeltänyttä tasoa korkeampi.

Työttömyyden torjunta, ihmisten tukeminen osaamisensa kehittämisessä ja yritysten perustamisessa sekä syrjäytymisen ja syrjinnän torjunta edellyttävät lisäinvestointeja. Unionin sosiaalinen yhteenkuuluvuus lähitulevaisuudessa riippuu siitä.

Julkishallinnon parantaminen lisää kilpailukykyä, edistää kasvua ja maksimoi investointien vaikutuksen. Kuten pohdinta-asiakirjassa, myös koheesiokertomuksessa todetaan, että koheesiopolitiikan ja EU:n talouden ohjauksen välistä yhteyttä on kenties vahvistettava, jotta voidaan tukea uudistuksia kasvua edistävän ympäristön luomiseksi.

Julkinen kuuleminen koheesiopolitiikan tulevaisuudesta käynnistetään vuoden 2018 alkupuolella. Komissio tekee toukokuussa 2018 ehdotuksen monivuotiseksi rahoituskehykseksi ja sen jälkeen ehdotuksia vuoden 2020 jälkeen harjoitettavasta koheesiopolitiikasta.

EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
About Satu Hotakainen 912 Articles
EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.