EU:ssa koulutus on edelleen eriarvoista, erityisen heikossa asemassa ovat EU:n ulkopuolella syntyneet

Erasmus-opiskelijoita Murcian Ylopiston kirjastossa. Kuva: EU/Jose Jordan

Komission eilen julkaisema vuotta 2017 koskeva koulutuksen seurantakatsaus (Education and Training Monitor) osoittaa, että jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien inklusiivisuus ja tuloksellisuus lisääntyy. Toisaalta se kertoo myös, että koulumenestys riippuu pitkälti sosioekonomisesta taustasta.

Euroopan komissio auttaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden koulutusjärjestelmät tuottavat tulosta. Tietojen kokoaminen vuosittain julkaistavaan koulutuksen seurantakatsaukseen on tärkeä osa tätä työtä. Uusin katsaus osoittaa, että vaikka jäsenvaltiot ovat edistyneet useimpien koulutuksen uudistamista koskevien EU:n tavoitteiden suhteen, eriarvoisuuden kitkemiseksi koulutuksen alalla tarvitaan vielä lisätoimia.

Koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluasioista vastaava komissaari Tibor Navracsics toteaa, että eriarvoisuus estää yhä liian monia eurooppalaisia hyödyntämästä kykyjään parhaalla mahdollisella tavalla. Eriarvoisuus on myös uhka sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle, pitkän aikavälin talouskasvulle ja vauraudelle. Hänen mukaansa liian usein koulutusjärjestelmämme pitävät eriarvoisuutta yllä, kun vähävaraisille ei tarjota kouluttautumismahdollisuuksia tai kun vanhempien sosiaalinen asema määrää koulutustason niin, että köyhyys ja heikommat mahdollisuudet työmarkkinoilla siirtyvät sukupolvelta toiselle.

– Meidän on tehtävä enemmän tällaisen eriarvoisuuden poistamiseksi. Koulutusjärjestelmien erityisenä tehtävänä on edistää oikeudenmukaisemman yhteiskunnan luomista tarjoamalla kaikille yhtäläiset mahdollisuudet, Navracics vaatii.

Koulutustaso on merkittävä sosiaalisten tuotosten määrittäjä. Pelkän peruskoulutuksen saaneet ovat köyhiä tai sosiaalisesti syrjäytyneitä lähes kolme kertaa todennäköisemmin kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Koulutuskatsauksen tuoreimmat tiedot osoittavat myös, että vuonna 2016 ylemmän perusasteen suorittaneista 18–24-vuotiaista nuorista vain 44 prosenttia oli työelämässä. Myös koko väestön keskuudessa 15–64-vuotiaiden työttömyysaste on pelkän peruskoulutuksen saaneilla paljon korkeampi (16,6 %) kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla (5,1 %).

Toisaalta sosioekonominen asema määrittää koulumenestystä: jopa 33,8 prosenttia kaikkein heikoimman sosioekonomisen taustan oppilaista suoriutuu opinnoissaan heikosti, kun vastaava luku on kaikkein etuoikeutetuimpien joukossa 7,6 prosenttia.

Luonnontieteiden osaaminen heikkoa

Yksi EU:n tavoitteista on, että lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti suoriutuvien 15-vuotiaiden osuus pienenee 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kokonaisuutena EU on kuitenkin loittonemassa tästä tavoitteesta etenkin luonnontieteiden alalla, missä heikosti suoriutuvien osuus on vuosina 2012–2015 noussut 16 prosentista 20,6 prosenttiin.

Erityisen heikossa asemassa ovat EU:n ulkopuolella syntyneet. He ovat usein alttiina monenlaisille riskeille ja haitoille, joita ovat vanhempien köyhyys tai vähäinen koulutus, kotikielenä muu kuin paikallinen kieli, niukemmat kulttuuriset resurssit ja eristyneisyys ja sosiaalisten verkostojen vähyys uudessa kotimaassa. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on suurempi riski suoriutua heikosti koulussa ja keskeyttää koulunkäynti varhaisessa vaiheessa. Vuonna 2016 peräti 33,9 prosentilla EU:ssa asuvista 30–34-vuotiaista EU:n ulkopuolella syntyneistä oli alhainen koulutustaso (enintään ylemmän perusasteen koulutus), kun EU:ssa syntyneistä vastaava koulutustaso oli 14,8 prosentilla.

Koulutusinvestoinnit ovat kaikkialla Euroopassa alkaneet finanssikriisin jälkeen hieman lisääntyä,reaalimääräisesti 1 prosentin vuodessa. Ne kasvoivat noin kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioista. Neljässä jäsenvaltiossa koulutusinvestoinnit kasvoivat yli 5 prosenttia.

EU-johtajat keskustelevat koulutuksesta ja kulttuurista Göteborgissa 17. marraskuuta osana ”Yhteisen tulevaisuutemme rakentamiseen” liittyviä toimia. Euroopan komissio esittää koulutuksen seurantakatsauksen tämänvuotiset tiedot. Göteborgissa on tarkoitus nostaa esiin ja korostaa koulutuksen uudistamisen poliittista merkitystä.

EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
About Satu Hotakainen 1030 Articles

EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.