Kauppakamarit: EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden saatavuusharkinnasta luovuttava

Olympiastadionin remontti. Kuva: Trond H. Trosdahl/24Uutiset.fi
Olympiastadionin remontti. Kuva: Trond H. Trosdahl/24Uutiset.fi

Kauppakamarit vaativat, että hallituksen tulisi maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan luopua Suomesta työlupaa hakevien saatavuusharkinnasta.

Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jossa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työntekijälle, onko työmarkkinoilla Suomessa tai EU:n alueella jo saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään.

Käytännössä saatavuusharkinta tarkoittaa sitä, että työpaikka, johon halutaan palkata kolmannen maan kansalainen, on ensin pakko laittaa avoimeen hakuun kymmenen päivän ajaksi. Käytäntöä noudatetaan kuitenkin ainoastaan silloin kun kyseisellä ammattialalla on jo riittävästi työttömiä työnhakijoita. Mikäli kyseessä on aito työvoimapula, silloin saatavuusharkinnasta luovutaan.

Sen taas, onko kyseessä aito työvoimapula, määrittävät ELY-keskusten maahanmuuttoasioiden toimikunnat. Ne laativat kaksi kertaa vuodessa alueelliset työlupalinjaukset, joissa määritellään työvoimapulasta kärsivät toimialat ja ammatit, joihin ei ole pakko soveltaa saatavuusharkintaa.

Kauppakamarien mukaan saatavuusharkinnasta luopuminen olisi Suomelle kilpailuetu, joka parantaisi yritysten kilpailukykyä kansainvälisesti. Osaavan työvoiman saatavuus on noussut merkittäväksi kasvun esteeksi eri toimialoilla ja yrityksillä on rekrytointivaikeuksia koko Suomessa.

– Hämeessä rekrytointiongelmia on erityisesti teollisuus- ja rakennusalalla. Viime vuonna Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky -selvitykseen vastanneista hämäläisistä yritysjohtajista 36 prosenttia ilmoitti vaikeuksista saada sopivaa työvoimaa rakennusalan lisäksi myös taloushallintoon, myyntiin ja elektroniikkasuunnitteluun. Yrityksillä oli pula myös teknisistä toimihenkilöistä, insinööreistä ja asentajista, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen tiedotteessa.

Saatavuusharkinta ei kuitenkaan SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntijan Eve Kyntäjän mukaan koske insinöörejä.

– Se koskee pelkästään duunariammatteja eli suorittavan tason työtä, esimerkiksi siivoojia, kokkeja, autonkuljettajia ja rakennustyöntekijöitä. Asiantuntijoille ja erityisosaajille myönnettävä tavallinen oleskelulupa ei sisällä lainkaan TE-toimiston tekemää saatavuusharkintaa, vaan luvan myöntää suoraan Maahanmuuttovirasto, Kyntäjä selventää EU-uutisille.

Työvoiman saatavuusongelmat uhkaavat kauppakamareiden mukaan jopa siirtää tuotantoa ja työtä pois Suomesta, sillä kansainvälisesti toimivat yritykset teettävät työtä siellä, mistä löytyy tekijöitä.

Ruotsi ainoa saatavuusharkinnasta luopunut EU-maa

Kauppakamarit painottavat, että luopuminen saatavuusharkinnasta helpottaisi yritysten mahdollisuutta rekrytoida työntekijöitä kansainvälisesti osaamistarpeiden perusteella. Sen sijaan, että viranomainen arvioi työvoiman tarvetta yritysten puolesta, työperusteisten maahanmuuttajien määrän ratkaisisi yritysten osaamistarpeet ja avoimet työpaikat.

Ruotsi on ainoa EU-, ETA- ja OECD-maa, joka on luopunut saatavuusharkinnasta. Muut jäsenvaltiot soveltavat joko kansallisia alakohtaisia kiintiöitä tai työvoimapoliittista saatavuusharkintaa aloilla, joissa työttömyysaste on suuri. EU-maat saavat päättää saatavuusharkinnasta itse, direktiivit eivät sitä säätele.

– Ruotsissa onkin kielteisiä kokemuksia saatavuusharkinnasta luopumisesta. Se on tuonut mukaan vakavia lieveilmiöitä muun muassa rikollisuutta kuten työlupien laitonta kaupittelua. Työtekijöiden muutto on myös kohdistunut ylitarjonta-aloille eikä työvoimapula-aloille kuten oli tarkoitus. Näin voi käydä myös Suomessa, SAK:n Kyntäjä sanoo.

Kilpailu eurooppalaisesta työvoimasta on kiristynyt, eivätkä Suomessa toimivat yritykset löydä kauppakamarien mukaan EU:n alueelta työntekijöitä yhtä helposti kuin ennen.

– Jos taas etukäteen tehtävällä saatavuusharkinnalla pyritään estämään mahdollisia ongelmia, eikö resursseja olisi silloin järkevämpi siirtää tarvittaessa jälkikäteen tehtävään valvontaan, jolloin mahdollisiin yksittäisiin ongelmiin voidaan puuttua tehokkaammin, kysyy Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola tiedotteessa.

Perimmäinen syy, miksi SAK ei ole innostunut saatavuusharkinnasta luopumisesta liittyy Suomessa asuvien työllistymismahdollisuuksien tukemiseen – ennen EU:n ulkopuolisista maista rekrytoimista pitäisi SAK:n mukaan kiinnittää huomiota Suomessa jo olevaan työvoimaan ja tukea sen kouluttautumista ja sijoittumista aloille, joilla työvoimaa tarvitaan.

– Vaikka työn määrä suuressa kuvassa ei olekaan vakio, paikallisen työvoiman irtisanominen ja korvaaminen edullisemmalla ulkomaisella työvoimalla on ikävä nollasummapeli. Toinen syy liittyy palkkojen polkeemiseen, hyväksikäyttöön ja valvontaan, Kyntäjä sanoo.

Satu Hotakainen/EU-uutiset.fi

Kommentit

Luethan käyttäjän ehdot ennen kun kommentoit. Kiitos, EU-uutisten toimitus.
About Satu Hotakainen 1030 Articles

EU-uutiset.fi -verkkolehden toimittaja ja uutispäällikkö.